Toiminta vuonna 2018

KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ

Vuosi 2018 oli Kaatuneiden Muistosäätiön 74. toimintavuosi.

Suomen Aseveljien Liitto ry,  N.A. Osaran ja Väinö Leskisen edustamana, sekä L. Arvi P. Poijärvi, Veikko Loppi, Penna Tervo, Johan Saukkonen ja Arvi Heiskanen allekirjoittivat säädekirjan, jolla he perustivat Sankarivainajien Muistosäätiön. Oikeusministeriö antoi 13.11.1944 luvan säätiön perustamiseen ja muutti hakemuksesta sen nimen 12.6.1945 Kaatuneiden Muistosäätiöksi.   

VARSINAINEN TOIMINTA

Säätiön toiminta kehittyi toimintavuonna suotuisasti keskittyen kaatuneiden sotilaiden varattomien omaisten ja Suomen maanpuolustustehtävissä vaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ja heidän omaistensa aineelliseen ja henkiseen tukemiseen. Toista perustehtävää sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoitoa ja kaunistamista sekä sankarivainajien muiston vaalimista toteutettiin sekä perinteisin että uusin keinoin.  Säätiö käynnisti toimintavuoden aikana täysin uuden sankarihautausmaiden opastelaattahankkeen. Tavoitteena on saada sankarihautausmaille yhteneväiset opastelaatat, joissa on perustiedot hautausmaista, niiden suunnittelijoista ja muistomerkeistä. Sankarivainajien muiston vaaalimisen siirtämistä edistettiin "Tule ja Muista"- tietoiskuilla Yleisradion kanavilla.  Kasvavana toimintamuotona on säätiön rahoittama, asiantuntijoiden ja työryhmien tekemä Talvisotaan ja Jatkosotaan liittyvä tutkimus- ja tiedon julkaisemistoiminta.  Säätiö tukee myös muuta sotahistoriaan, sodankäyntiin, sotatieteeseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimus ja tiedotustoimintaa.

Säätiön toimintaan vaikuttaa keskeisesti veteraanisukupolven väistämätön väheneminen ja vanheneminen, jonka johdosta tapahtuu siirtymistä kuntotustoiminnasta veteraanisukupolven loppuvaiheen tukemiseen. Toisaalta Säätiön kaatuneiden muiston vaaliminen  ja veteraaniperinnetyö  jatkuu,  ja sen siirtäminen nuoremmille ja tuleville sukupolville vaatii uusia keinoja ja viestinttapoja, jotka vaativat niin henkisiä kuin aineellisiakain panostuksia. 

Säätiön toiminta ja talous toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Varainhoidon osinko- ja vuokratuotot olivat lähes talousarvion mukaiset. Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoiseen toimintaan, vaikka säätiö rahoittaa As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttamaa 33 huoneiston 1 700 m2:n asuntorakennushanketta Helsingin Munkkiniemessä, mikä valmistuu vuoden 2019 toukokuussa. 

Avustukset ja kuntoutustoiminta olivat 69 %, henkilöstö- ja muut hallintokulut 31  %.

Veteraanien avustaminen

Säätiön toiminta on monipuolista ja vaikutukset sen keskeisillä toimialueilla ovat laajoja ja pitkäaikaisia. Säätiö jatkoi viime vuosikymmenten aikana vakiintunutta avustustoimintaa sotien veteraaneille. Rintamaveteraanien keski-ikä on nyt 94-vuotta. Heidän määränsä pienenee nopeasti. Vuoden 2019 alussa veteraaneja oli 10 000. Heistä rintamasotilaita oli alle puolet ja sotainvalideja 2 000.  

Veteraanien heidän puolisoidensa, sotaleskien ja sotainvalidien kuntotukseen, virkistykseen ja  kotona asumisen tukemiseen  säätiö käytti toimintavuoden aikana 417 442 euroa. Varsinaisia kuntoutusavustuksia myönnettiin 106 836 euroa, perusavustuksiin käytettiin 110 000 euroa ja lisäksi myönnettiin kohdeavustuksia 47 00 euroa veteraanien kotona asumisen tukemiseen.   Kuntoutusta on järjestetty mahdollisimman lähellä veteraanin kotipaikkaa ja se on ollut ryhmäkuntoutusta veteraanipariskunnille, joissa puoliso on omaishoitaja. Kuntoutuksen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Sotaveteraaniliitto. Tavoitteena on löytää kuntoutukseen henkilöitä, jotka eivät muuten ole päässeet osallisiksi kuntoutuksesta.

Kohdeavustuksia myönnettiin veteraanien, sotainvalideien ja puolisoiden kuntotukseen ja kotonaselviytymisen tukemiseen ja virkistykseen. Avustuksen kohdentumisesta huolehtivat Kaatuneiden omaisten liitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto ja Kyyhkylän Tuki- ja perinneyhdistys. 

Merkittävän  osan kuntoutustoiminnan ja taloudellisen tuen ohjaamisesta organisoi Suomen Sotaveteraaniliitto. Kaatuneiden Omaisten Liito taas puolestaan järjestää sotaleskien kuntotuksen ja taloudellisen tuen tarvitseville. Perusavustusta on myönnetty veteraaneille arkipäivän tarpeisiin, kuten lääkkeiden, kotiavun, apuvälineiden taikka kodin muutosremonttiin. Säätiön perus- tai kuntoutusavustusta sa eri muodoissaan 512 henkilöä.   

Veteraanipalkinto

Veteraanipalkinto jaettiin seitsemännen kerran. Palkinnon saajat valitaan veteraanijärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valintaperusteena on ansiokas veteraanien tai veteraaniperinteen hyväksi tehty vapaaehtoistyö. Palkinto jaetaan Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä ja sen suuruus oli 2.500 euroa. Palkintoon liittyy kunniakirja.

Kertomusvuonna palkintoja jaettiin kolmelle ansioituneelle henkilölle: Anja Santala-Rosala, Jyväskylä, Lasse Tapio Autio, Soini ja Esa Jaatinen, Hämeenlinna. Palkinnot luovutettiin Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Helsingissä. 

Veteraanipalkintojen lisäksi jaettiin kaksi tunnustuspalkintoa 3 000 euroa Tuija Seuralle, Pöytyä ja Vesa Saariselle, Espoo.    

Veteraanipalkinnon saajien valintatoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ahti Sirkiä ja jäseninä Pirkko Karjalainen, Markku Seppä, Pertti Suominen ja Reino Toivio. Toimikunnan sihteerinä toimi asiamies.

Sankarihautausmaat

"Tule ja muista"- tietoiskuja tuotettiin ja lähetettiin Ylen TV-kanavilla Kaatuneiden Muistopäivää edeltävällä viikolla ja itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla. Säätiö käynnisti kertomusvuoden aikana täysin uuden sankarihautausmaiden opastelaattahankkeen. Tavoitteena on saada sankarihautausmaille yhteneväiset opastelaatat, joissa on perustiedot hautausmaista, niiden suunnittelijoista ja muistomerkeistä. 

Kentälle jääneiden sotavainajien etsintä- ja tunnistamistyö on tuottanut jatkuvasti hyviä tuloksia. Tärkeää työtä tekevä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys sai säätiöltä 10 000 euron avustuksen sankarivainajien dna-tutkimukseen. Toiminnan tuloksena Venäjältä löydettyjen 50 suomalaisen tunnistamattoman sotilaan valtakunnalliset sankarihautajaiset järjestetään Lappeenrannassa Kaatuneiden muistopäivänä 19.5.2019.  

Kohdeavustukset

Nimettyjen avustuskohteiden lisäksi tuetaan kohdeavustuksin yksittäisiä tutkijoita ja erilaisia yhteisöjä, joiden tuettavien hankkeiden toiminnan säätiö katsoo edistävän veteraaniperinteen säilyttämistä tietoa tuottamalla ja säilyttämällä ja alan kulttuuria ylläpitämällä.  

Kohdeavustuksia maksettiin 200 606 euroa.  Avustuksia myönnettiin mm. veteraanien vapaaehtoista avustamista harjoittaville yhteisöille 47 200 euroa. Lisäksi kohdeavustuksia  käytettiin perinnetyön avustamiseen 76 500 euroa, josta Tammenlehvän perinneliiton osuus oli 50 000 euroa. Tutkimukseen, historian ja tiedon julkaisemiseen käytettiin 76 906 euroa.    

Avustukset yhteensä ja niillä saavutettuja tuotoksia

Kuntoutustoimintaan, veteraanien avustuksiin, kohdeavustuksiin ja palkintoihin säätiö käytti siten yhteensä 434 490 euroa. Suoraan henkilöihin kohdentunut avustus tavoitti 512 henkilöä.

Veteraaniperinnetyötä säätiö on toteuttanut rahoittamalla Tammenlehvän Perinneliiton toimintaa.  Toimintavuonna tuoteutettiin Pohjois-Karjalan  historian ja yhteiskuntaopin opettajien sotahistoriallinen opintomatka 30.7-1.8.2018 Venäjän Karjalaan. Lisäksi säätiö myönsi liitolle toiminta-avustusta sisällöntuotantoon sen kotisivuille ja sosiaaliseen mediaan.   

Kansallisarkiston Sotasampo-tietokanta sisältää tiedot Suomessa sijaitsevista sankarihautausmaista. Hautausmaan tärkeimpiä tietoja, kuvia ja sinne haudattuja sankarivainajia pääsee tutkimaan useilla hakukriteereillä. Tietokantaa on käytetty kertomusvuonna noin 200 000 kertaa ja keskimääräinen käynnin kesto oli 5 minuuttia.  Yleisradion TV-kanavilla lähetettiin "Tule  ja muista" - tietoiskuja Kansallisen veteraanipäivän ja Itsenäisyyspäivän yhteydessä.   

Jäsenyydet

Säätiö on Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n jäsen. Vuodesta 2011 säätiö on ollut Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n jäsen ja Suomen Vuokranantajat ry:n jäsen. 

SIJOITUSTOIMINTA

Säätiön sijoitusvarallisuus on markkina-arvoltaan yhteensä 42,4  miljoonaa euroa. Se jakaantuu kahteen osaan: pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä asunto-osakkeisiin.

Asunto-osakkeita säätiö omistaa kahdessa helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiössä. Asuinhuoneistoja niissä oli yhteensä 55 kpl ja yksi toimistohuoneisto.

TULOS JA RAHOITUS

Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 1 743 635  (edellisvuonna 3 751 535) euroa. Ylijäämää kasvatti  pitkään omistettujen arvopaperien myyntivoitot. Syntyneet ylimääräiset voittovarat on käytetty Lopinkulman uudisrakennuksen rahoittamiseen. 

Säätiön varainhoidossa on noudatettu uuden säätiölain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmallisuutta. Säätiö on täysin omavarainen. Säätiö ei ole anonut eikä saanut valtion tai muiden julkisten yhteisöjen avustuksia eikä se harjoita keräystoimintaa. 

HALLINTO

Säätiön hallitus jatkoi entisellä kokoonpanolla. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja sihteerinä toimii asiamies. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Säätiön hallituksen asettama taloustoimikunta on nelijäseninen ja se kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Kaksijäseninen vuokratoimikunta kokoontui neljä ketaa. Toimikunnat valmistelevat asioita hallituksen kokouksille ja hoitavat Sääätiön asioita  hallituksen kokousten väliaikoina. Säätiön henkilökunnan muodostaa osa-aikainen asiamies. 

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Säätiön toimintakentässä tapahtuva veteraanien vähenemisestä johtuva muutos vaikuttaa jo nyt, sillä veteraanikuntoutuksien osallistuja- ja vuorokausimäärät pienenevät, mutta tarvetta niille kuten henkilökohtaisille avustuksillekin on edelleen. Veteraanisukupolven elämän loppuvaiheen tukeminen ja helpottaminen on Säätiön tärkein tehtävä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti kasvava kohde on kaatuneiden muiston ja veteraaniperinnön vaalimisen siirtäminen nuoremmille sukupolville. Siinä tarvitaan uusia kohderyhmiä ja viestintätapoja, mitkä vaativat niin henkisiä kuin taloudellisia panostuksia. Tässä työssä säätiön tärkein yhteistyökumppani on Tammenlehvän perinneliitto 

Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoisen toiminnan rahoittamiseen. Säätiön osakesalkun tuottamat osingot ovat vakaalla pohjalla ja vuokratuotot nousevat tulevina vuosina, kun  As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttama uudisrakennushanke valmistuu toukokussa 2019 .  Pidemmällä aikavälillä Säätiön talous on vakaalla pohjalla ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa.