Toiminta vuonna 2017

KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ

Vuosi 2017 oli Kaatuneiden Muistosäätiön 73. toimintavuosi.

Suomen Aseveljien Liitto ry,  N.A. Osaran ja Väinö Leskisen edustamana, sekä L. Arvi P. Poijärvi, Veikko Loppi, Penna Tervo, Johan Saukkonen ja Arvi Heiskanen allekirjoittivat säädekirjan, jolla he perustivat Sankarivainajien Muistosäätiön. Oikeusministeriö antoi 13.11.1944 luvan säätiön perustamiseen ja muutti hakemuksesta sen nimen 12.6.1945 Kaatuneiden Muistosäätiöksi.   

VARSINAINEN TOIMINTA

Säätiön toiminta kehittyi toimintavuonna suotuisasti keskittyen kaatuneiden sotilaiden varattomien omaisten ja Suomen maanpuolustustehtävissä vaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ja heidän omaistensa aineelliseen ja henkiseen tukemiseen. Toista perustehtävää sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoitoa ja kaunistamista sekä sankarivainajien muiston vaalimista toteutettiin sekä perinteisin että uusin keinoin. Veteraaniperinnön säilyminen ja sen siirtäminen nuoremmille sai uutta pontta, kun "Sankarihaudat Suomessa"- valokuvausprojekti toteutettiin. Näin on syntynyt sankarihautausmaista, digitaalisessa muodossa oleva,  mittava ja ajantasainen kuvatietokanta lähdetietoineen. Tätä tietokantaa voidaan monella tavalla hyödyntää Muistosäätiön työssä. Samaa sankarivainajien muiston vaaalimisen siirtämistä edistettiin "Tule ja Muista"- tietoiskuilla Yleisradion kanavilla. Kasvavana toimintamuotona on säätiön rahoittama, asiantuntijoiden ja työryhmien tekemä Talvisotaan ja Jatkosotaan liittyvä tutkimus- ja tiedon julkaisemistoiminta.  Säätiö tukee myös muuta sotahistoriaan, sodankäyntiin, sotatieteeseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimus ja tiedotustoimintaa.

Säätiön toimintaan vaikuttaa keskeisesti veteraanisukupolven väistämätön väheneminen ja vanheneminen, jonka johdosta tapahtuu siirtymistä kuntotustoiminnasta veteraanisukupolven loppuvaiheen tukemiseen. Toisaalta Säätiön kaatuneiden muiston vaaliminen  ja veteraaniperinnetyö  jatkuu,  ja sen siirtäminen nuoremmille ja tuleville sukupolville vaatii uusia keinoja ja viestinttapoja, jotka vaativat niin henkisiä kuin aineellisiakain panostuksia. 

Säätiön toiminta ja talous toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Varainhoidon osinko- ja vuokratuotot olivat lähes talousarvion mukaiset. Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoiseen toimintaan, vaikka säätiö rahoittaa As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttamaa 33 huoneiston 1 700 m2:n asuntorakennushanketta Helsingin Munkkiniemessä, mikä valmistuu vuoden 2019 alkupuolella. 

Avustukset ja kuntoutustoiminta olivat 73 %, henkilöstö- ja muut hallintokulut 27  %.

Veteraanien avustaminen

Säätiön toiminta on monipuolista ja vaikutukset sen keskeisillä toimialueilla ovat laajoja ja pitkäaikaisia. Säätiö jatkoi viime vuosikymmenten aikana vakiintunutta avustustoimintaa sotien veteraaneille. Rintamaveteraanien keski-ikä on nyt 93-vuotta. Heidän määränsä pienenee nopeasti. Vuoden 2018 alussa veteraaneja oli 14 000. Heistä sotainvalideja oli 2 000.  

Veteraanien heidän puolisoidensa, sotaleskien ja sotainvalidien kuntotukseen, virkistykseen ja  kotona asumisen tukemiseen  säätiö käytti toimintavuoden aikana 317 585 euroa. Varsinaisia kuntoutusavustuksia myönnettiin 139 585 euroa, perusavustuksiin käytettiin 110 000 euroa ja lisäksi myönnettiin kohdeavustuksia 68 000 euroa veteraanien kotona asumisen tukemiseen.   Kuntoutusta on järjestetty mahdollisimman lähellä veteraanin kotipaikkaa ja se on ollut ryhmäkuntoutusta veteraanipariskunnille, joissa puoliso on omaishoitaja. Kuntoutuksen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Sotaveteraaniliitto. Tavoitteena on löytää kuntoutukseen henkilöitä, jotka eivät muuten ole päässeet osallisiksi kuntoutuksesta.

Kohdeavustuksia myönnettiin veteraanien, sotainvalideien ja puolisoiden kuntotukseen ja kotonaselviytymisen tukemiseen ja virkistykseen. Avustuksen kohdentumisesta huolehtivat Kaatuneiden omaisten liitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kyyhkylän Tuki- ja perinneyhdistys ja Sotainvalidien Veljesliitto. 

Merkittävän  osan kuntoutustoiminnan ja taloudellisen tuen ohjaamisesta organisoi Suomen Sotaveteraaniliitto. Kaatuneiden Omaisten Liito taas puolestaan järjestää sotaleskien kuntotuksen ja taloudellisen tuen tarvitseville. Perusavustusta on myönnetty veteraaneille arkipäivän tarpeisiin, kuten lääkkeiden, kotiavun, apuvälineiden taikka kodin muutosremonttiin. Säätiön perus- tai kuntoutusavustusta sa eri muodoissaan 486 henkilöä. Lisäksi  Sotainvalidien Veljesliiton kautta tapahtuva avustajatoiminta tavoitti 5 000 asiakastaloutta.  

Veteraanipalkinto

Veteraanipalkinto jaettiin seitsemännen kerran. Palkinnon saajat valitaan veteraanijärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valintaperusteena on ansiokas veteraanien tai veteraaniperinteen hyväksi tehty vapaaehtoistyö. Palkinto jaetaan Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä ja sen suuruus oli 2.500 euroa. Palkintoon liittyy kunniakirja.

Kertomusvuonna palkintoja jaettiin juhlavuoden kunniaksi poikkeuksellisesti kolmelle ansioituneelle henkilölle. Palkinnon saivat Raija Kähkölä Lievestuoreelta, Jukka Rissanen Hyvinkäältä ja Pekka Nieminen Sastamalasta. Palkinnot luovutettiin Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Lahdessa. 

Veteraanipalkintojen lisäksi jaettiin Helsingin Veteraanitalossa tunnustuspalkinnot 3 000 euroa Matti Orlamolle ja Olli Kleemolalle.   

Veteraanipalkinnon saajien valintatoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ahti Sirkiä ja jäseninä Pirkko Karjalainen, Markku Seppä, Pertti Suominen ja Reino Toivio. Toimikunnan sihteerinä toimi asiamies.

Sankarihautausmaat

Suomen Kameraseurojen Liitto ry toteuttama "Sankarihaudat Suomessa"-valokuvausprojekti julkistettiin marraskuussa 2017.  Sotasampo-verkkopalveluun linkitetyt sankarihautausmaiden  ja sankarivainajien kotisivut sisältävät 2 500 valokuvan lisäksi ajanmukaiset tiedot sankarihautausmaista. Sovellutus on saanut runsaasti käyttäjiä ja sitä hyödynnettiin mm. Itsenäisyyspäivänä nuorten kunniavartioiden järjestämisessä.  

Kohdeavustukset

Nimettyjen avustuskohteiden lisäksi tuetaan kohdeavustuksin yksittäisiä tutkijoita ja erilaisia yhteisöjä, joiden tuettavien hankkeiden toiminnan säätiö katsoo edistävän veteraaniperinteen säilyttämistä tietoa tuottamalla ja säilyttämällä ja alan kulttuuria ylläpitämällä.  

Kohdeavustuksia maksettiin 182 100 euroa.  Avustuksia myönnettiin mm. veteraanien vapaaehtoista avustamista harjoittaville yhteisöille 68 000 euroa. Muu kohdeavustuksista käytettiin  tutkimukseen, historian ja tiedon julkaisemiseen, Tammenlehvän Perinneliiton kansalaisille ja nuorisolle sunnattuun digimedia- ja verkkosivuhankkeeseen. Samaa kohderyhmää palvelee myös Pro Patria - muistotaulujen kunnostushanke  ja  historian ja yhtieskuntaopin opettajien sotahistorialliseen retki Vienan Karjalan taistelupaikoille.   

Avustukset yhteensä ja niillä saavutettuja tuotoksia

Kuntoutustoimintaan, veteraanien avustuksiin, kohdeavustuksiin ja palkintoihin säätiö käytti siten yhteensä 511 396 euroa. Suoraan henkilöihin kohdentunut avustus tavoitti 486 henkilöä. Lisäksi rahoitetaan 5 000 kotona-asuvan veteraanin avustajatoimintaa.  

Kansallisarkiston tietokantaa on käytetty kertomusvuonna noin 200 000 kertaa ja keskimääräinen käynnin kesto oli 5 minuuttia.  Yleisradion kanavilla esitettiin itsenäisyyspäivänä säätiön tuottama dokumenttielokuava "Pitkä matka kotiin". Dokumentissa kerrottiin sankarivainajien pitkästä matkasta Karjalan kannakselta kotiseudun multiin. Samaan ohjelmasarjaan liittyi kolmiosainen dokumenttisarja Pro Patria. Sarjan aiheina olivat sotavankien kohtalo, sankarihautausmaiden muistomerkkien taidehistoriallinen merkitys ja Pro Patria-muistotaulut. Tule ja Muista tietoiskuja toteutettiin Kaatuneiden muistopäivänä 21.5.2018.  

Jäsenyydet

Säätiö on Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n jäsen. Vuodesta 2011 säätiö on ollut Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n jäsen ja Suomen Vuokranantajat ry:n jäsen. 

SIJOITUSTOIMINTA

Säätiön sijoitusvarallisuus on markkina-arvoltaan yhteensä 43,5  miljoonaa euroa. Se jakaantuu kahteen osaan: pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä asunto-osakkeisiin.

Asunto-osakkeita säätiö omistaa kahdessa helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiössä. Asuinhuoneistoja niissä oli yhteensä 55 kpl ja yksi toimistohuoneisto.

TULOS JA RAHOITUS

Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 3 751 535  (edellisvuonna 2 385 428) euroa. Ylijäämää kasvatti  pitkään omistettujen arvopaperien myyntivoitot. Syntyneet ylimääräiset voittovarat on käytetty Lopinkulman uudisrakennuksen rahoittamiseen. 

Säätiön varainhoidossa on noudatettu uuden säätiölain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmallisuutta. Säätiö on täysin omavarainen. Säätiö ei ole anonut eikä saanut valtion tai muiden julkisten yhteisöjen avustuksia eikä se harjoita keräystoimintaa. 

HALLINTO

Säätiön hallitus jatkoi entisellä kokoonpanolla. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja sihteerinä toimii asiamies. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Säätiön hallituksen asettama taloustoimikunta on nelijäseninen ja se kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kaksijäseninen vuokratoimikunta kokoontui 6 ketaa. Toimikunnat valmistelevat asioita hallituksen kokouksille ja hoitavat Sääätiön asioita  hallituksen kokousten väliaikoina. Säätiön henkilökunnan muodostaa osa-aikainen asiamies. 

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Säätiön toimintakentässä tapahtuva veteraanien vähenemisestä johtuva muutos vaikuttaa jo nyt, sillä veteraanikuntoutuksien osallistuja- ja vuorokausimäärät pienenevät, mutta tarvetta niille kuten henkilökohtaisille avustuksillekin on edelleen. Veteraanisukupolven elämän loppuvaiheen tukeminen ja helpottaminen on Säätiön tärkein tehtävä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti kasvava kohde on kaatuneiden muiston ja veteraaniperinnön vallimisen siirtäminen nuoremmille sukupolville. Siinä tarvitaan uusia kohderyhmiä ja viestintätapoja, mitkä vaativat niin henkisiä kuin taloudellisia panostuksia. Maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017 muistutti sotasukupolven 1939-1945 uhrauksista isänmaan hyväksi. 

Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoisen toiminnan rahoittamiseen. Säätiön osakesalkun tuottamat osingot ovat edelleen kasvussa, mutta vuokratuotot alenevat vuonna 2018-2019, koska As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttama uudisrakennushanke vaikuttaa vuokrausasteeseen.  Pidemmällä aikavälillä Säätiön talous on vakaalla pohjalla ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa.