Toiminta vuonna 2020

KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ

Vuosi 2020 oli Kaatuneiden Muistosäätiön 76. toimintavuosi.

Suomen Aseveljien Liitto ry,  N.A. Osaran ja Väinö Leskisen edustamana, sekä L. Arvi P. Poijärvi, Veikko Loppi, Penna Tervo, Johan Saukkonen ja Arvi Heiskanen allekirjoittivat säädekirjan, jolla he perustivat Sankarivainajien Muistosäätiön. Oikeusministeriö antoi 13.11.1944 luvan säätiön perustamiseen ja muutti hakemuksesta sen nimen 12.6.1945 Kaatuneiden Muistosäätiöksi.   

VARSINAINEN TOIMINTA

Vuonna 2020 Kaatuneiden muistosäätiön perustamisesta tuli kuluneeksi 76 vuotta.  Säätiön toiminta sujui pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Koronavirustaudin takia jouduttiin kanssakäymistä sidoryhmien kanssa rajoittamaan ja lähes kaikki sotahistorialliset matkat peruuttamaan. 

Veteraanien, heidän puolisojensa ja leskiensä kuntoutustoiminta ja taloudellinen tuki eri muodoissaan on edelleen säätiön keskeinen toimintamuoto. Tukityötä tarvitaan edelleen, mutta samanaikaisesti veteraanityön painopiste siirtyy vääjäämättä perinneaikaan. Tätä rakennemuutosta vahdittaakseen säätiö antoi vuonna 2020 ensimmäisen kerran avustusta veteraanisukupolven perinnetyön siirtämiseksi Tammenlehvän perinneliiton tehtäväksi. Avustuksella palkattiin suunnittelupäällikkö johtamaan muutosta. Painopiste kaatuneiden muiston vaalimisessa ja veteraaniperinnetyössä on sen siirtäminen nuoremmille ja tuleville sukupolville. Se vaatii uusia keinoja ja viestinttapoja, jotka vaativat niin henkisiä kuin aineellisiakain panostuksia. 

Säätiön perustehtävään kuuluvaa sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoitoa ja kaunistamista sekä sankarivainajien muiston vaalimista toteutettiin sekä perinteisin että uusin keinoin.  Säätiö jatkoi projektia, jonka tavoitteena on saada sankarihautausmaita koskevat tiedot ajantasalle ja yleisön näkyviin hautausmaille.

Sankarivainajien muiston vaaalimista on edistetty "Tule ja Muista"- tietoiskuilla Yleisradion kanavilla Kaatuneiden muistopäivän ja Itsenäisyyspäivän aikaan. 

Kasvavana toimintamuotona on säätiön rahoittama, asiantuntijoiden ja työryhmien tekemä Talvisotaan ja Jatkosotaan liittyvä tutkimus- ja tiedon julkaisemistoiminta.  Säätiö tukee myös muuta sotahistoriaan, sodankäyntiin, sotatieteeseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimus ja tiedotustoimintaa.

Säätiön toiminta ja talous toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Varainhoidon osinko- ja vuokratuotot olivat talousarvion mukaiset.

Avustukset ja kuntoutustoiminta olivat 70 %, henkilöstö- ja muut hallintokulut 30  %.

Veteraanien avustaminen

Säätiön toiminta on monipuolista ja vaikutukset sen keskeisillä toimialueilla ovat laajoja ja pitkäaikaisia. Säätiö jatkoi viime vuosikymmenten aikana vakiintunutta avustustoimintaa sotien veteraaneille. Rintamaveteraanien keski-ikä on nyt 96-vuotta. Heidän määränsä pienenee nopeasti. Vuoden 2020 alussa veteraaneja oli 6 536. Heistä rintamasotilaita oli  3 332 ja sotainvalideja 900.  

Veteraanien heidän puolisoidensa, sotaleskien ja sotainvalidien kuntotukseen, virkistykseen ja  kotona asumisen tukemiseen  säätiö käytti toimintavuoden aikana 282 182 euroa. Varsinaisia kuntoutusavustuksia myönnettiin 1172 182 euroa ja  perusavustuksiin käytettiin 110 000 euroa ja lisäksi myönnettiin kohdeavustuksia 10 000 sotaleskien avustamiseen Kaatuneiden omaisten liitolle.  Kuntoutusta on järjestetty mahdollisimman lähellä veteraanin kotipaikkaa ja se on ollut ryhmäkuntoutusta veteraanipariskunnille, joissa puoliso on omaishoitaja. Tavoitteena on löytää kuntoutukseen henkilöitä, jotka eivät muuten ole päässeet osallisiksi kuntoutuksesta.

Merkittävän  osan kuntoutustoiminnan ja taloudellisen tuen ohjaamisesta organisoi Suomen Sotaveteraaniliitto. Kaatuneiden Omaisten Liito taas puolestaan järjestää sotaleskien kuntotuksen ja taloudellisen tuen tarvitseville. Perusavustusta on myönnetty veteraaneille arkipäivän tarpeisiin, kuten lääkkeiden, kotiavun, apuvälineiden taikka kodin muutosremonttiin. Säätiön perus- tai kuntoutusavustusta sa eri muodoissaan 771 henkilöä.   

Veteraanipalkinto

Veteraanipalkinto jaettiin seitsemännen kerran. Palkinnon saajat valitaan veteraanijärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valintaperusteena on ansiokas veteraanien tai veteraaniperinteen hyväksi tehty vapaaehtoistyö. Palkinto ja kunniakirja jaettiin  Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä Kuopiossa.

Kertomusvuonna veteraanipalkinto 2 500 euroa myönnettiin  kolmelle ansioituneelle henkilölle veteraanien ja veteraaniperinteen hyväksi tehdystä työstä:  Aino Kälviäinen (Imatra), Pauli Tyyvi (Kauhava), Pertti Juhani Vuori (Luumäki). Tunnustuspalkinto 3 500 euroa myönnettiin Ismo Mikkoselle (Savonlinna) pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta etsitäyöstä taistelukentille jääneiden suomalaisten sotilaiden löytämiseksi. 

Veteraanipalkinnon saajien valintatoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Esa Tarvainen  ja jäseninä Pirkko Karjalainen, Sakari Martimo, Pertti Suominen, Reino Toivio ja Pekka Holopainen. Valintaprosessin hoiti ansiokkaasti Tammenlehvän perinneliitto. 

Sankarihautausmaat

"Tule ja muista"- tietoiskuja tuotettiin ja lähetettiin Ylen TV-kanavilla Kaatuneiden Muistopäivää edeltävällä viikolla ja itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla. Tietoiskut saivat yli 3,3 miljoonaa katsojaa.

Säätiö jatkoi sankarihautausmaiden tietolaattalprojektia. Tavoitteena on saada säätiön kustantamana sankarihautausmaille yhteneväiset opastelaatat, joissa on perustiedot hautausmaista, niiden suunnittelijoista ja muistomerkeistä. Kun hautausmaan haltijoiden toteutuneet laattojen pystytystilaisuudet ovat tehneet hanketta tunnetuksi seurakunnissa, on kiinnostus laattojen hankkimiseksi ja pystyttämiseki laajentunut.  Laattahanke on yksi säätiön keskeisiä hankkeita lähivuosina. 

Kentälle jääneiden sotavainajien etsintä- ja tunnistamistyö on tuottanut jatkuvasti tuloksia. Tärkeää työtä tekevä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys sai säätiöltä 10 000 euron avustuksen sankarivainajien dna-tutkimukseen. Toiminnan tuloksena Venäjältä löydettiin vuonna 2020 noin 20 suomalaisen tunnistamattoman sotilaan jäänteet.   

Kohdeavustukset

Nimettyjen avustuskohteiden lisäksi tuetaan kohdeavustuksin yksittäisiä tutkijoita ja erilaisia yhteisöjä, joiden tuettavien hankkeiden toiminnan säätiö katsoo edistävän veteraaniperinteen säilyttämistä tietoa tuottamalla ja säilyttämällä ja alan kulttuuria ylläpitämällä.  

Kohdeavustuksia maksettiin 343 781 euroa.  Avustuksia myönnettiin mm. veteraanien vapaaehtoista avustamista harjoittaville yhteisöille 18 000 euroa. Merkittävä osa 291 231 euroa kohdeavustuksista käytettiin perinnetyöhön.  Tutkimukseen, historian ja tiedon julkaisemiseen käytettiin 45 750 euroa.    

Avustukset yhteensä ja niillä saavutettuja tuotoksia

Kuntoutustoimintaan, veteraanien avustuksiin, kohdeavustuksiin ja palkintoihin säätiö käytti siten yhteensä 626 571 euroa. Suoraan

Huomattava osa säätiön tuesta veteraaniperinnetyöhön on kanavoitu Tammenlehvän perinneliiton kautta.  Toimintavuonna säätiö myönsi liitolle toiminta-avustusta käytettäväksi sisällöntuotantoon liiton kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Pandemiasta johtuen liitto järjesti vain yhden opintomatkan, tällä kertaa Hankoniemen sotatoimialueelle. Matkalle osallistuivat Kallion ilmaisutaidon ja Mäkelänrinteen lukion abiturientit.

Sotasampo on Kansallisarkiston yhteydessä toimiva tetokanta, joka sisältää runsaasti materiaalia sotien 1939-45 tapahtumista. Säätiö tukee taloudellisesti Sotasammon järjestelmäkehitystä monipuolisesti, jotta päivitystiedot pysyvät ajan tasalla ja tietojen tallentaminen ja hakeminen helpottuu ja monipuolistuu.      

Jäsenyydet

Säätiö on Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n jäsen. Vuodesta 2011 säätiö on ollut Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen ja Suomen Vuokranantajat ry:n jäsen. 

SIJOITUSTOIMINTA

Säätiön sijoitusvarallisuus on markkina-arvoltaan yhteensä 49,4 miljoonaa euroa. Se jakaantuu kolmeen osaan: pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä asunto-osakkeisiin.

Asunto-osakkeita säätiö omistaa kahdessa helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiössä. Asuinhuoneistoja niissä oli yhteensä 84 kpl ja kaksi toimistohuoneistoa.

TULOS JA RAHOITUS

Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 346 363 (edellisvuonna 1 754 993) euroa. Ylijäämää  syntyi arvopaperien myyntivoitoista.  

Säätiön varainhoidossa on noudatettu uuden säätiölain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmallisuutta. Säätiö on täysin omavarainen. Säätiö ei ole anonut eikä saanut valtion tai muiden julkisten yhteisöjen avustuksia eikä se harjoita keräystoimintaa. 

HALLINTO

Säätiön hallitus jatkoi entisellä kokoonpanolla. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja sihteerinä toimii asiamies. Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Säätiön hallituksen asettama taloustoimikunta on nelijäseninen ja se kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kaksijäseninen vuokratoimikunta kokoontui kerran. Toimikunnat valmistelevat asioita hallituksen kokouksille ja hoitavat Sääätiön asioita  hallituksen kokousten väliaikoina. Säätiön henkilökunnan muodostaa osa-aikainen asiamies. 

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Säätiön toimintakentässä tapahtuva veteraanien vähenemisestä johtuva muutos vaikuttaa jo nyt, sillä veteraanikuntoutuksien osallistuja- ja vuorokausimäärät pienenevät, mutta tarvetta niille kuten henkilökohtaisille avustuksillekin on edelleen. Veteraanisukupolven elämän loppuvaiheen tukeminen ja helpottaminen on Säätiön tärkein tehtävä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti kasvava kohde on kaatuneiden muiston ja veteraaniperinnön vaalimisen siirtäminen nuoremmille sukupolville. Siinä tarvitaan uusia kohderyhmiä ja viestintätapoja, mitkä vaativat niin henkisiä kuin taloudellisia panostuksia. Tässä työssä säätiön tärkein yhteistyökumppani on Tammenlehvän perinneliitto 

Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoisen toiminnan rahoittamiseen. Kassavirtaa tuottaa erityisesti kasvavat vuokratuotot. Säätiön osakesalkun strategiassa painotetaan vakaata tuottoa sijoittamalla varat hajautetusti mailmanlaajuisesti. Säätiön talous on vakaalla pohjalla ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa.