Toiminta vuonna 2022

KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ

Vuosi 2022 on Kaatuneiden Muistosäätiön 78. toimintavuosi.

1. Kuntoutustoiminta ja muu veteraanien tukeminen

Veteraanit ikääntyvät, nyt miesten keski-ikä on 96,3 vuotta ja naisilla 90,5. Ikääntymisen myötä myös heidän määränsä vähenee nopeasti. Kelan tilaston mukaan vuoden 2021 lopussa 4 028 (vuoden 2020 lopussa 5 886 ) ja sotainvalideja oli 392. Sotilasvammakorvausten piirissä olevia henkilöitä on yhteensä 11 000 (vuoden 2020 lopussa 14 800).

Kuntoutusta suunnataan niin pariskunnille kuin yksin asuville leskille ja veteraanimiehille. Kuntoutuksen käytännön järjestäjänä Suomen Sotaveteraaniliitto on vastannut 98 532 euron avustuksien käytöstä tähän tarkoitukseen.

Alueellisiin kuntoutus- ja virkistäytymisjaksoihin osallistui 54 veteraania tai puolisoa. Erillisille viikon ”Hetki yhdessä” – kuntoutusjaksoille osallistui 133 omaishoitajana toimivaa veteraanin puolisoa ja leskeä. Veteraanien määrä laskee vuosi vuodelta, mutta keskimääräinen veteraanin saama kuntoutustuki vastaavasti kasvaa.

Pienituloisille veteraaneille myönnettiin yhteensä 110 000 euroa avustusta heidän arkensa helpottamiseksi. Tuen perusteena olivat muun muassa lääke- ja hoitokulut, apuvälineiden hankinta tai kodin muutostyöt. Avustusta sai 228 veteraania (ml. puolisot ja lesket), joista Ruotsissa asuvia oli 65. Samoilla perusteilla myönnettiin 10 000 euroa Kaatuneiden omaisten liiton kautta 25 sotaleskelle.

Suomen Rauhanturvaajaliitto käytti säätiön myöntämän 2 134 euron tuen monipuoliseen auttamisja avustustoimintaan, joka tavoitti vuoden aikana 273 viime sotien veteraania. Säätiön perus- tai kuntoutusavustusta sai eri muodoissaan 654 henkilöä. Yhteensä veteraanisukupolven kuntoutukseen ja avustamiseen käytettiin 228 532 (256 174 vuonna 2020) euroa.

2. Kohdeavustukset

Tilinpäätökseen toimintakertomuksen erittelyyn sisältyvät maksetut kohdeavustukset, joilla on tuettu veteraanisukupolven elämäntyön tutkimusta, perinnetyötä, tapahtumia sekä niihin liittyvää julkaisutoimintaa ja muuta tiedon tuottamista. Kohdeavustuksia ovat voineet hakea sekä yksityiset henkilöt että eri yhteisöt.

• Hallitus käsitteli 34 avustushakemusta (329 765 euroa).
• Avustusta myönnettiin yhteensä 20 kohteeseen (190 970).
• Tutkimukseen, historian ja tiedon julkaisemiseen myönnettiin avustusta 10 hankkeeseen (40 900 euroa).
• Kaatuneiden muiston ja veteraaniperinteen vaalimiseen myönnettiin avustuksia 8 hankkeeseen (130 070 euroa).
• Kohdistettuja veteraaniavustuksia myönnettiin kahteen (2) hankkeeseen (20 000 euroa)
• Avustushakemuksista 14 kpl (138 795 euroa) ei täyttänyt käyttötarkoitukseltaan säätiön avustuskriteerejä taikka vaaditut lisäselvitykset ovat kesken. Pääosin avustukset myönnettii haetun suuruisina.
• Luettelo myönnetyistä avustuksista on toimintakertomuksen liitteenä.

3. Veteraani- ja tunnustuspalkinnot

Veteraanipalkinto 2 500 euroa myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta veteraanien ja veteraaniperinteen hyväksi tehdystä työstä. Saajina olivat Tauno Siik (Oulu), Suoma Kovanen (Jyväskylä) ja Pentti Killström (Imatra). Elämäntyöpalkinto 3 000 euroa myönnettiin Erkki Haloselle (Kouvola) pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta veteraanien ja veteraaniperinteen hyväksi tehdystä työstä.

Koronapandemiasta johtuen palkintojakotilaisuutta ei voitu järjestää. Veteraanipalkintotoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Esa Tarvainen ja jäseninä Pirkko Karja-lainen, Sakari Martimo, Pertti Suominen, Reino Toivio ja Pekka Holopainen. Valintaprosessin organisoi Tammenlehvän perinneliitto.

4. Sankarivainajien muiston ja veteraaniperinteen vaaliminen

Säätiön rahoittamia ”Tule ja muista” -tietoiskuja lähetettiin Ylen TV-kanavilla Kaatuneiden muistopäivää edeltävällä viikolla. Itsenäisyyspäivää edeltävän viikon tietoiskuun saatiin uusi sisältö, joka kuvattiin Hietaniemen sankarihautausmaalla. Tietoiskun esiintyjä oli Paula Koivuniemi ja tuottaja-ohjaajana toimi Vesa Saarinen. Tietoisku sai yli 2,0 miljoonaa katsojaa kun yleishyödylliset tietoiskut yleensä saavat noin 1,0 miljoonaa katsojaa.

Säätiö varasi sankarihautausmaiden tietolaattojen hankintaan 100 000 euroa, josta vuoden aikana käytettiin 33 013 euroa. Tietolaattatoimitukset käynnistyivät kesällä 2021. Sopimus M.J. Paasikivi Oy:n kanssa koskee tietoaattojen valmistamisesta, toimittamisesta ja kampanjointia. Yhtiö on toimittanut 31.12.2021 mennessä 50 tietolaattaa ja lähettänyt jo 64 kampanjakirjettä hautausmaiden haltijoille, kohteena 230 sankarihautausmaata.

Kansalaisten vapaassa käytössä toimivaa Sotasampo-tietokantaa kehitetään Aalto-yliopiston ja Kansallisarkiston toimesta. Vuosina 2020-2021 myönnetyllä avustuksella on parannettu sotavainajat-tietokannan päivitys- ja hakuominaisuuksia.

Säätiö tukee taloudellisesti Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä kentällä löydettyjen sotavainajien DNA-tunnistamisessa ja venäläisetsijöiden toimintaa. Suomeen kotiutettiin 94 sotilaan jäänteet syksyllä 2021, jotka oli löydetty vv 2020-2021 suoritettujen etsintöjen tuloksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittamassa DNA-tutkimuksessa tunnistettiin 18 kaatuneen henkilöllisyys.

Huomattava osa säätiön tukea veteraaniperinnetyöhön kanavoituu Tammenlehvän perinneliiton kautta. Toimintavuonna säätiö myönsi liitolle toiminta-avustusta käytettäväksi sisällöntuotantoon liiton kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Liitto järjesti Kallion ilmaisutaidon – ja Mäkelänrinteen lukion opiskelijoille kaksi sotahistorian opintomatkaa Hankoniemen sotamuseoalueelle.

Säätiö rahoittama Tammenlehvän perinneliiton teettämä veteraanihaastatteluvideoiden digitointi Kansallisarkiston tietokantoihin saatiin valmiiksi.

Kaatuneiden muistopäivänä (17.5.) säätiön hallituksen jäsenet ja asiamies, kukin erikseen, laskivat kukkalaitteen kahdeksalle sankarihautausmaalle. Säätiön hallitus teki sotahistoriallisen tutustumismatkan (19.-20.5.2021), Hangon rintamamuseoon. Hangon sankarihautausmaalta matka jatkui Bengtskärin majakalle. Paluumatkalla tutustuttiin Örön linnakesaareen ja laskettiin kukkalaite Hiittisten sankarihautausmaalle.

5. Säätiön varojen käyttö varsinaiseen toimintaan

Kuntoutustoimintaan, veteraanien avustuksiin, kohdeavustuksiin säätiö käytti kertomusvuonna yhteensä 399 502 euroa ( 626 571 euroa vuonna 2020). Kohdeavustuksiin käytettiin 190 970 euroa (343 781 euroa vuonna 2020). Veteraanipalkintoihin, sankarihautausmaita käsitteleviin tietoiskuihin ja tietolaattahankkeeseen käytettiin yhteensä 57 362 euroa. Varoja säästyi 66 013 euroa, koska tietolaattahankinnat toteutuivat vasta toisella vuosipuoliskolla. Säätiön henkilöstö- ja hallintokulut olivat 184 396 euroa (162 294 euroa vuonna 2020). Poistoja tehtiin 27 263 euroa (25 105 euroa vuonna 2020).

JÄSENYYDET

Kaatuneiden Muistosäätiö on jäsenenä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksessä, Säätiöt ja rahastot ry:ssä, Veronmaksajat ry:ssä ja Suomen Vuokranantajat ry:ssä.

VARAINHOITO

Säätiön varainhoidon tarkoituksena on mahdollistaa säätiön toiminta ja avustusten jako. Varoja hoidetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteena on kasvattaa säätiön varallisuutta ja siten varmistaa vakaa varojen käyttö säätiön säätöjen mukaiseen toimintaan. Vuoden 2021 päättyessä osakesijoituksia oli kansainvälisissä rahastoissa ja suomalaisissa pörssiosakkeissa 19,0 miljoonan euron arvosta, asunto-osakkeissa 32,9 miljoonan arvosta ja rahamarkkinasijoituksissa 1,0 miljoonan arvosta. Säätiön sijoitusvarallisuus oli markkina-arvoltaan yhteensä 52,9 (49,4 milj. euroa vuonna 2020). Sijoitusomaisuuden tuotto oli 10,4 % vuonna 2021.

Säätiön arvopaperisijoitusten kivijalkana ovat asunto-osakesijoitukset, joista merkittävin on As Oy Helsingin Lopinkulma. Vuoden 2021 lopussa sen 5 378 osakkeesta säätiö omisti 4 537 osaketta. Vuokrauskäytössä olevia huoneistoja oli 72, joiden pinta-ala on yhteensä 4 251 m2. Autohallipaikkoja säätiö omisti 17 kpl ja autotalleja 5 kpl. Säätiö omistaa yhden 34 m2:n vuokratilan ja 73,5 m2:n toimistotilan (säätiön toimisto). Säätiön omassa käytössä on myös 13,5 m2:n arkistotila. Toinen asunto-sijoituskohde on As Oy Arkadiankatu 12. Säätiö omistaa yhtiössä 7 vuokrauskäytössä olevaa huoneistoa (332 osaketta), joiden pinta-ala on 501 m2.

Tulos ja rahoitus

Säätiön käyttötaloudessa tapahtui 145 448 euron säästö edellisvuoteen verrattuna. Vuokratuottoja kertyi 1 198 030 euroa (1 191 663 euroa vuonna 2020). As. Oy Arkadian vuokratuotot alenivat edellisvuodesta neljän huoneistokaupan takia. Vuokrausaste parani toimintavuoden aikana, kun vuokralaisten vaihtuvuus väheni ja jälleen vuokraus nopeutui. Yleisiä vuokrankorotuksia ei toteutettu. Vuokrakatetta alensi Lopinkulman uudisrakennuksen urakkasopimuksen mukaisten vv 2020-2021 suoritettujen 93 714 euron takuukorjausten kirjaaminen säätiön vuosikuluksi. Säätiön osakesijoitusten osinkotuotot 526 266 euroa.

Tilinpäätöksen mukaan säätiön toiminnan ylijäämä oli 630 210 euroa (225 593 euroa vuonna 2020). Myyntivoittoja syntyi 164 198 euroa ja myyntitappioita 3 739 euroa. Säätiö myi vuoden aikana kolme asuinhuoneistoa (yhteensä 185 m2) As Oy Arkadiasta 1,2 miljoonalla eurolla. Varat sijoitettiin pääosin kansainvälisiin osakerahastoihin.

Säätiö on omavarainen eikä se ole hakenut eikä saanut valtion ja muiden julkisten yhteisöjen avustuksia eikä se harjoita varainhankintaa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Koronarokotusten ansiosta Koronapandemia osoittaa laantumisen merkkejä. Yhteiskunnan toimintoja on avattu maailmanlaajuisesti ja ollaan palaamassa normaaliin elämäntapaan. Säätiön toiminnan piiriin kuuluvia tapaamisia ja kokouksia voidaan järjestää läsnätilaisuuksina. Myös sotahistoriallisia opintomatkoja voidaan järjestää normaalisti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut valtavan suurta inhimillistä kärsimystä, aineellista tuhoa ja yli 10 miljoonan kansalaisen paon sotatoimialueelta Ukrainan sisällä ja ulkomaille. Sota on tuhonnut Ukrainan talouden ja tuhoaa Venäjän taloutta.

Kansainvälisen talouden kasvuennusteita on jo alennettu. Vuoden alusta maailman pörssilasku on ollut 7 %, johtuen sodasta, mutta muistakin talouskasvua uhkaavista tekijöistä. Tämä heikentää osakkeiden tuotto-odotuksia vuonna 2022. Vuokramarkkinoilla asuntojen tarjonta kasvaa. Vuokrakate alenee, kun kiinteistöjen hoitokustannukset nousevat vuokria nopeammin. Talouskasvun heikkenemisen ja yritysten tulosten tasaantumisen vuoksi, arvioidaan osakkeiden tuoton jäävän alhaiseksi vuonna 2022.