Suomen aseveljien liitto ( SAL)

Maailmansotien välisenä aikana suomalaisen työväestön ja porvarillisesti ajattelevien kansalaisten välillä vallitsi melko voimakas epäluulo toisen osapuolen poliittisista tarkoitusperistä. Työväestön täysipainoinen osallistuminen talvisotaan 1939 – 1940 poisti epäluuloja ja synnytti talvisodan yksimielisyytenä tunnetun ilmiön. Eräänä sen seurauksena oli rintamamiesyhdistysten perustaminen eri puolille maata.

Suomen Aseveljien Liitto perustettiin elokuussa 1940. Taustalla oli pyrkimys kansan yhtenäisyyden säilyttämiseen etsimällä ratkaisuja sosiaalisiin, taloudellisiin ja terveydenhuollonkin ongelmiin. Näiden ongelmien poistamisen katsottiin myös vähentävän äärivasemmiston kannatusta.

SAL organisoi erilaista talkootoimintaa vaikeuksissa olevien auttamiseksi ja yhteishengen rakentamiseksi. SAL sai rahaa keräyksistä, lahjotuksista, arpajaisista ja adressien myynnistä. Ns. maanantaitalkoot nousivat merkittäväksi tulolähteeksi. SAL:n sosiaalisen huoltotyön ydin oli vähäosaisten ja sodasta kärsimään joutuneiden avustaminen. Ensisijaisia kohteita olivat sotalesket ja kaatuneiden aseveljien omaiset, varattomat reserviläisperheet ja sotaorvot. Asevelitalojen rakentaminen, rintamamiestilojen, asutus- ja viljelypalstojen saaminen olivat myös SAL:n ajamia hankkeita.

Marsalkka C. G. Mannerheimin vaatimuksesta liiton johtoon valittiin kenraali Paavo Talvela.  Liittotoimikunnan varapuheenjohtajaksi valittiin SAK:n sihteeri Jorma Tuominen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi filosofian tohtori L. Arvi P. Poijärvi. Jäseninä olivat esimerkiksi nuoret sosiaalidemokraatit Veikko Helle, Väinö Leskinen ja Arvi E. Heiskanen sekä AKS-aktiivi Jussi Saukkonen. Aikanaan toimihenkilöiden johtonelikko Loppi, Leskinen, Tervo ja Saukkonen muodostivat SAL:n toiminnallisen ja ideologisen ytimen. Taustalla pääideologina vaikutti vielä Kouluhallituksen ylijohtajaksi siirryttyäänkin Poijärvi, mutta myös keskeisillä luottamushenkilöillä kuten Tuomisella ja Osaralla oli vaikutusvaltaa.

Vuonna 1944 aseveliyhdistyksiä oli 710 ja niissä henkilöjäseninä n. 200.000 miestä. Asevelinaisissa oli n. 40.000 jäsentä. SAL:n keskustoimiston työntekijämäärä kasvoi organisaation kehittämisen myötä useisiin kymmeniin.

Suomen Aseveljien Liiton liittokokous pidettiin Säätytalolla 1944