Toiminta vuonna 2016

KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ

Vuosi 2016 oli Kaatuneiden Muistosäätiön 72. toimintavuosi.

72 vuotta sitten 11.11.1944 Suomen Aseveljien Liitto ry N.A. Osaran ja Väinö Leskisen edustamana sekä L. Arvi P. Poijärvi, Veikko Loppi, Penna Tervo, Johan Saukkonen ja Arvi Heiskanen allekirjoittivat säädekirjan, jolla he perustivat Sankarivainajien Muistosäätiön. Oikeusministeriö antoi 13.11.1944 luvan säätiön perustamiseen ja muutti hakemuksesta sen nimen 12.6.1945 Kaatuneiden Muistosäätiöksi.   

VARSINAINEN TOIMINTA

Säätiön toiminta kehittyi toimintavuonna suotuisasti keskittyen kaatuneiden sotilaiden varattomien omaisten ja Suomen maanpuolustustehtävissä vaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ja heidän omaistensa aineelliseen ja henkiseen tukemiseen. Toista perustehtävää sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoitoa ja kaunistamista sekä sankarivainajien muiston vaalimista toteutettiin sekä perinteisin että uusin keinoin. Veteraaniperinnön säilyminen ja sen siirtäminen nuoremmille sai uutta pontta, kun "Sankarihaudat Suomessa"- valokuvausprojekti toteutettiin. Näin on syntynyt sankarihautausmaista, digitaalisessa muodossa oleva,  mittava ja ajantasainen kuvatietokanta lähdetietoineen. Tätä tietokantaa voidaan monella tavalla hyödyntää Muistosäätiön työssä. Samaa sankarivainajien muiston vaaalimisen siirtämistä edistettiin "Tule ja Muista"- tietoiskuilla Yleisradion kanavilla. Kasvavana toimintamuotona on säätiön rahoittama, asiantuntijoiden ja työryhmien tekemä Talvisotaan ja Jatkosotaan liittyvä tutkimus- ja tiedon julkaisemistoiminta.  Säätiö tukee myös muuta sotahistoriaan, sodankäyntiin, sotatieteeseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimus ja tiedotustoimintaa.

Säätiön toimintaan vaikuttaa keskeisesti veteraanisukupolven väistämätön väheneminen ja vanheneminen, jonka johdosta tapahtuu siirtymistä kuntotustoiminnasta veteraanisukupolven loppuvaiheen tukemiseen. Toisaalta Säätiön kaatuneiden muiston vaaliminen  ja veteraaniperinnetyö  jatkuu,  ja sen siirtäminen nuoremmille ja tuleville sukupolville vaatii uusia keinoja ja viestinttapoja, jotka vaativat niin henkisiä kuin aineellisiakain panostuksia. 

Säätiön toiminta ja talous toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Varainhoidon osinko- ja vuokratuotot olivat talousarvion mukaiset. Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoiseen toimintaan. Tulevaisuuden hankkeena Säätiön hallitus teki päätöksen rahoittaa As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttamaa 33 huoneiston 1 700 m2:n asuntorakennushanketta Helsingin Munkkiniemessä, mikä valmistuu 2018-2019  vuoden vaihteessa.

Avustukset ja kuntoutustoiminta olivat 72 %, henkilöstö- ja muut hallintokulut 24  % ja poistot 4  % varsinaisen toiminnan kuluista.

Veteraanien avustaminen

Säätiön varsinaisessa toiminnassa keskeinen toimintamuoto on ollut pitkään ja on edelleen veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä kuntoutustoiminnan tukeminen eri tavoin. 

Veteraanien heidän puolisoidensa, sotaleskien ja sotainvalidien kuntotukseen, virkistykseen ja  kotona asumisen tukemiseen  säätiö käytti kaikkiaan 377 014 euroa, jossa oli lisäystä 4 % edellisvuoteen verrattuna. Varsinaisista kuntotusavustuksia myönnettiin 178 511 euroa ja avustuksista pääsi osallisiksi n. 232 henkilöä. Kuntoutus on järjestetty mahdollisimman lähellä veteraanin kotipaikkaa ja se on ollut ryhmäkuntoutusta veteraanipariskunnille, joissa puoliso on omaishoitaja. Kuntoutuksen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Sotaveteraaniliitto. Tavoitteena on löytää kuntoutukseen henkilöitä, jotka eivät muuten ole päässeet osallisiksi kuntoutuksesta.

Kohdeavustuksia myönnettiin veteraanien, sotainvalideien ja puolisoiden kuntotukseen ja kotonaselviytymisen tukemiseen ja virkistykseen 88 500 euroa. Avustuksen kohdentumisesta huolehtivat Kaatuneiden omaisten liitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kyyhkylän Tuki- ja perinneyhdistys ja Sotainvalidien Veljesliitto. 

Suomen Sotaveteraaniliitolle myönnettiin 122 426 euroa käytettäväksi veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä kuntoutustoiminnan tukemiseen monipuolisella tavalla. Kaatuneiden Omaisten Liitolle myönnettiin tukea 20 000 euroa sotaleskien kuntoutukseen ja kotona selvitytymisen tukemiseen ja Suomen Sotaveteraaniliitolle veteraanien puolisoiden ja leskien kuntotutus- ja virkistysviikkoihin 30 000 euroa. Perusavusta myönnettiin 110 000 euroa Suomen Sotaveteraaniliitolle käytettäväksi välittömän taloudellisen avun tarpeessa olevien 220 vähävaraisen veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien avustamiseen.  Avustusten maksatuksesta huolehti Suomen Sotaveteraaniliitto jäsenyhdistyksiltä tulleiden esitysten perusteella. Tuki käytettiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten suurten lääkekulujen korvaamiseen, silmälasien hankintaan sekä asunnon korjauksiin. 

Veteraanien vapaaehtoisten avustajien koulutustukeen myönnettiin 6 093 euroa. Koulutukseen osallistui 257 henkilöä ja sen järjesti Suomen Sotaveteraaniliitto. Vapaaehtoisten avustajien tarve kasvaa avuntarvitsijoiden ikääntyessä. Koulutusavustuksen myöntämisen tavoitteena on perehdyttää uusia avustajia ikääntyvien veteraanien erilaisten avuntarpeiden ja asioiden hoitamiseen.

Veteraanipalkinto

Veteraanipalkinto jaettiin seitsemännen kerran. Palkinnon saajat valitaan veteraanijärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valintaperusteena on ansiokas veteraanien tai veteraaniperinteen hyväksi tehty vapaaehtoistyö. Palkinto jaetaan Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä ja sen suuruus oli 2.500 euroa. Palkintoon liittyy kunniakirja.

Kertomusvuonna palkintoja jaettiin juhlavuoden kunniaksi poikkeuksellisesti kolmelle ansioituneelle henkilölle. Palkinnon saivat Anja Hakala Perhosta, Pentti Karppanen Orivedeltä ja Matti Kulmala Tuusulasta.  Palkinnot luovutettiin paikallisessa palkinnon luovutustilaisuudessa.  

Veteraanipalkinnon saajien valintatoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ahti Sirkiä ja jäseninä Pirkko Karjalainen, Markku Seppä, Pertti Suominen ja Reino Toivio. Toimikunnan sihteerinä toimi asiamies.

Sankarihautausmaat

Suomen Kameraseurojen Liitto ry toteutti valtaosan "Sankarihaudat Suomessa"-projektista. Kuvasarjoja on valmiina 420 kpl kaikkiaan 682 sankarihautausmaasta. Yhtenäisten kuvauskriteerien perusteella on syntynyt digitaalisessa muodossa oleva kuvatietokanta, jota voidaan laajentaa ja saada sen käyttöön monipuolisia käyttöominaisuuksia.  Tavoitteena on saada kaikki sankarihautausmaat kuvatuksia ja saada tietokanta valmiiksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden syyskuuhun 2017 mennessä 

Kohdeavustukset

Nimettyjen avustuskohteiden lisäksi tuetaan kohdeavustuksin yksittäisiä tutkijoita ja erilaisia yhteisöjä, joiden tuettavien hankkeiden toiminnan säätiö katsoo edistävän veteraaniperinteen säilyttämistä tietoa tuottamalla ja säilyttämällä ja alan kulttuuria ylläpitämällä. Vuonna 2016 maksettujen kohdeavustusten euromäärä väheni 10 %:lla. 

Kohdeavustuksia maksettiin 238 030 euroa.  Avustuksia myönnettiin mm. veteraanien vapaaehtoista avustamista harjoittaville yhteisöille 88 500 euroa. Muu kohdeavustuksista käytettiin  parhaiden sotahistoriallisten gradujen palkitsemiseen, 1939 - 45 sotiin liittyvien historiateosten ja tutkimusten tekoon, Kansallisarkiston 1939-1945 menehtyneiden tietokannan kehittämiseen. Pro Patria tauluihin ja veteraanipiirien matrikkeleihin sekä veteraaniperinnön oppimisympäristön  ja muun tiedon jakamiseen tietoverkon välityksellä. Tammenlehvän Perinneliiton kansallisen veteraanipäivän uudistamis- ja jatkoehdotushankkeeseen. Yhteensä tuettiin 35 hanketta.

Avustukset yhteensä ja niillä saavutettuja tuotoksia

Kuntoutustoimintaan, veteraanien avustuksiin, kohdeavustuksiin ja palkintoihin säätiö käytti siten yhteensä 622 700 euroa, mikä on 5 % edellisvuotta enemmän. Suoraan henkilöihin kohdentunut avustus tavoitti 452 henkilöä. Lisäksi rahoitetaan 6 000 kotona-asuvan veteraanin avustajatoimintaa.  

Kansallisarkiston tietokantaa on käytetty kertomusvuonna 132 601  kertaa ja keskimääräinen käynnin kesto oli 5 minuuttia.  Yleisradion kanavilla  toteutettiin "Tule ja Muista tietoiskuja kahden viikon 19 ja 48 aikana yhteensä 18 kertaa. Tietoiskulla saavutettiin n. 1,5 milj. katsojaa. 

Jäsenyydet

Säätiö on Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n jäsen. Vuodesta 2011 säätiö on ollut Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n jäsen ja Suomen Vuokranantajat ry:n jäsen. 

SIJOITUSTOIMINTA

Säätiön sijoitusvarallisuus on markkina-arvoltaan yhteensä 41,0 miljoonaa euroa. Se jakaantuu kahteen osaan: pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä asunto-osakkeisiin.

Asunto-osakkeita säätiö omistaa kahdessa helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiössä. Asuinhuoneistoja niissä oli yhteensä 62 kpl ja yksi toimistohuoneisto.

TULOS JA RAHOITUS

Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 2 385 428 euroa (edellisvuonna 1 677 756 euroa). Ylijäämän syntymiseen vaikutti  pitkään omistettujen arvopaperien myyntivoitot.

Säätiön varainhoidossa on noudatettu uuden säätiölain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmallisuutta. Säätiö on täysin omavarainen. Säätiö ei ole anonut eikä saanut valtion tai muiden julkisten yhteisöjen avustuksia eikä se harjoita keräystoimintaa. 

HALLINTO

Säätiön hallitus jatkoi entisellä kokoonpanolla. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja sihteerinä toimii asiamies. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Säätiön hallituksen asettama taloustoimikunta on nelijäseninen ja se kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kaksijäseninen vuokratoimikunta kokoontui 10 ketaa. Toimikunnat valmistelevat asioita hallituksen kokouksille ja hoitavat Sääätiön asioita  hallituksen kokousten väliaikoina. Säätiön henkilökunnan muodostaa osa-aikainen asiamies. 

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Säätiön toimintakentässä tapahtuva veteraanien vähenemisestä johtuva muutos vaikuttaa jo nyt, sillä veteraanikuntoutuksien osallistuja- ja vuorokausimäärät pienenevät, mutta tarvetta niille kuten henkilökohtaisille avustuksillekin on edelleen. Veteraanisukupolven elämän loppuvaiheen tukeminen ja helpottaminen on Säätiön tärkein tehtävä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti kasvava kohde on kaatuneiden muiston ja veteraaniperinnön vallimisen siirtäminen nuoremmille sukupolville. Siinä tarvitaan uusia kohderyhmiä ja viestintätapoja, mitkä vaativat niin henkisiä kuin taloudellisia panostuksia. Maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017 antaa asiallemme hyvän taustatuen. 

Säätiön vuokra- ja osinkotuottojen kassavirta riittää nykytasoisen toiminnan rahoittamiseen. Säätiön osakesalkun tuottamat osingot ovat edelleen kasvussa, mutta vuokratuotot alenevat vuonna 2017-2018, koska As. Oy Helsingin Lopinkulman toteuttama uudisrakennushanke vaikuttaa vuokrausasteeseen.  Pidemmällä aikavälillä Säätiön talous on vakaalla pohjalla ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa.